Värifilmin kehittäminen kotona
Lupailin aiemmin, että kerron lyhyesti, miten helppoa värifilmin kehittäminen on kotioloissa. Useamminhan kotosalla kehitetään vain mustavalkofilmejä, mutta myös värifilmin kehittäminen onnistuu. Se on hieman kalliimpaa kuin mustavalkoharrastus, mutta selvästi edullisempaa kuin valokuvausliikkeiden palvelut. Varsinkin, jos kuvaa keskikoon filmejä (tai suurempia formaatteja) tai ei välttämättä tarvitse paperiprintteja kinofilmeistä, kannattaa kotikehitystä harkita ja ainakin kokeilla. Kotioloissa pystyy kehittämään niin perinteiset värinegatiivifilmit (C-41-prosessi) kuin dia- eli positiivifilmitkin (E-6-prosessi). Kummallekin prosessille on omat kemiansa. Filmille suositeltu kehitysprosessi lukee filmirullan kotelossa.
Itse kehittämällä voi helposti harrastaa myös cross processingia eli värifilmin kehittämistä väärässä prosessissa. Yleisin cross processing-tapa on kehittää positiivifilmi negatiivikemioilla, jolloin väreistä tulee enemmän tai vähemmän vääristyneitä. Esimerkkikuvia löytyy Flickristä tuhansia.
Värifilmit kehitetään samalla periaatteella kuin mustavalkofilmitkin ja kemioita lukuunottamatta välineistö on sama. Jos siis omistat kehityspurkin ja filmikelan, lämpömittarin, muutamia mittakannuja ja tyhjiä muovipulloja, olet valmis kehittämään myös värifilmisi kotona. Olen aiemmin kirjoittanut englanninkieliset ohjeet mustavalkofilmin kehittämiseen ja tulossa on myös suomenkielinen artikkeli.
Värifilmikemiasettejä on useita, mutta ehkä helpoiten pääsee käsiksi Tetenal Colortec-setteihin, joiden mukana tulee kaikki tarvittavat litkut värifilmien kehittämiseen. C-41-paketissa mukana on developer (kehite), blix eli bleach + fix (valkaisuaine ja kiinnite) ja stabilizer (jonkin sortin loppuhuuhtelu, verrattavissa mustavalkokehityksen wetting agentiin). E-6-paketissa tulee vastaavat kemiat diafilmeille. Paketissa on ohjeet kemioiden valmistamiseen (kaikki aineet tehdään kahdesta tai useammasta seoksesta ja vedestä). Settejä myydään sekä litran että viiden litran paketeissa. Litran paketilla kehittää 12-16 filmiä, mutta netistä löytyy tarinoita myös jopa 40 filmin kehittämisestä samoilla seoksilla.
Hinta kotona kehittäessä
Tetenalin settejä saa myös Suomesta, mutta ulkomailta tilatessa hinnat ovat selvästi edullisemmat, jos samalla tilaa myös muuta. Esimerkiksi saksalaisessa Macodirect.de-kaupassa C-41-setti maksaa noin 18 euroa, E-6-setti noin 32 euroa. Päälle tulee postikulut (noin 10 eurosta ylöspäin). Jos samalla tilaa myös esimerkiksi filmiä, joka on ulkomailla selvästi edullisempaa kuin Suomessa, voidaan Tetenal-paketille laskea vaikka 5 euron postikulut per setti. Jos setillä kehittää 16 filmiä, saadaan negatiivifilmin kehityshinnaksi oman työn lisäksi 1,43 euroa. Positiivifilmille kehityshinta on 2,31 euroa. Mitä enemmän filmejä kehittää samoilla seoksilla, sitä alemmas filmikohtaiset hinnat painuvat.
Tetenalin ohjeiden mukaan valmiit kemiaseokset säilyvät muutamia viikkoja, mutta ilmeisesti ne säilyvät pidempäänkin, jos säilytyspulloista puristaa ylimääräisen ilman mahdollisimman hyvin pois. Omaa kokemusta pidempään säilytetyistä kemioista ei vielä ole.
Kehitysprosessi
Esimerkki on kirjoitettu C-41-prosessin perusteella, mutta E-6 menee samaan tyyliin. Kehityskemioiden mukana tulee selkeät englanninkieliset ohjeet, joita seuraamalla pärjää. Värifilmiprosessi eroaa mustavalkoprosessista eniten lämpötilan suhteen. Mustavalkofilmiä voi kehittää useissa eri lämpötiloissa (20 asteesta lähtien), mutta värifilmi pitää kehittää 38 asteessa.
Kehitysajat on listattu kemioiden ohjeissa. Aikoja pidennetään asteittain, kun filmejä kehittää samoilla seoksilla enemmän.
- Laita filmi kehityspurkkiin täysin pimeässä huoneessa.
- Esilämmitä filmipurkkia pitämällä sitä vesihauteessa. Näin ehkäistään kehitteen viileneminen, kun se kohtaa viileämmät filmit ja purkin.
- Sekoita kemiat paketin ohjeiden mukaan (voit tehdä myös vain osan liuoksista, esimerkiksi puolet). Jos aiot kehittää heti ensimmäisen filmin, kannattaa tehdä seokset suoraan tarpeeksi lämpimään veteen, jottei niitä tarvitse lämmittää erikseen. Jos kehität jo valmiiksi tehdyillä liuoksilla, lämmitä kehite ja blix 38-asteisiksi vesihauteessa (noin 40-42 asteinen vesihaude lämmittää huoneenlämpöisen kehitteen melko nopeasti).
- Käynnistä sekuntikello ja kaada kehite purkkiin. Kehitysaika 1.-4. filmille on 3 minuuttia 15 sekuntia. Uloskaatoaika (noin 10 sekuntia) on laskettu kehitysaikaan.
- Agitoi eli kääntele kehityspurkkia kuten mustavalkofilmiä kehittäessä eli ensimmäiset 30 sekuntia ja tämän jälkeen 5 sekunnin ajan aina 30 sekunnin välein.
- Kaada kehite purkista esimerkiksi mittakannuun, josta se voidaan myöhemmin siirtää säilytyspulloon.
- Huuhtele pikaisesti (2-3 kertaa 38 asteista vettä purkkiin ja pois). Huuhtelua ei mainita kemioiden kehitysohjeissa, mutta sillä varmistetaan seosten pidempi ikä.
- Kaada blix-liuos kehityspurkkiin. Agitoi kuten kehitettä. Blix-aika 1.-4. filmille on 4 minuuttia, mutta aika voidaan ylittää maksimissaan 50%.
- Kaada blix purkista esimerkiksi mittakannuun, josta se voidaan myöhemmin siirtää säilytyspulloon.
- Huuhtele filmiä (mieluiten noin 38-asteisella) vedellä 3 minuuttia. Ensimmäiset pari huuhtelua voi tehdä nopeasti, mutta sen jälkeen voi puhtaan veden vaihtaa vaikkapa 30 sekunnin välein. Käytän vesihauteena käyttämääni vettä huuhteluun.
- Kaada purkkiin stabilizer ja anna liota 1 minuutti. Tämäkin aika voidaan ylittää maksimissaan 50 prosentilla.
Älä huuhtele filmiä lopuksi, koska stabilizer tasaa kemialliset prosessit ja nopeuttaa filmin kuivumista. Laita filmi kuivumaan esimerkiksi sukkatelineestä. Metallisia nipsuja tai pyykkipoikia voi käyttää painona, jotta filmi pysyy ja kuivuu suorassa.
Huom! Kehitteeseen ei saa joutua blix-liuosta missään vaiheessa.
Säilytä liuokset muovipulloissa seuraavaan kertaan. Minulla on liian suuret muovipullot (1,5 litraa) litran seoksille. Näistä on hankala/mahdoton saada ylimääräinen ilma pois. Pitäisi hankkia jostain litran limsapulloja tätä varten. Vasemmalla punainen kehite, keskellä musta/liila blix ja oikealla melkein kirkas stabilizer.
Ihan pieni vaatimaton kommentti. Jos suinkin mahdollista niin älä säilytä näitä liuoksia limsapulloissa, ainakaan jos et ole ihan varma ettei koskaan luonasi käy lapsia. Et voi kuvitellakaan kuinka houkutteleva Cola-pullo voi olla janoiselle alle kouluikäiselle.
@ Hans – Älä huoli, meillä valokuvakemikaalit pidetään kaapissa (vaatehuoneen perukoilla) piilossa, ei näkösällä tai keittiössä. Meillä harvoin vierailevat lapset eivät tällä kaapilla käy.
Kun tällä tavalla ensin säästää, niin paljon liikkeessä maksaa kotona kehitetystä filmistä varsinaiset valokuvat? Olisi kiva saada ne sitten myös kansioon.
Masa, kuvien teettäminen negatiiveista maksanee kunkin firman lisäkuvatilauksen taksan mukaan. En ole tutkinut hintatasoa, koska minulla ei ole ollut tällaiseen palveluun tarvetta. Lisäkuvatilaukset ovat yleensä kalliita, vaikka ei ensitilauksessakaan kovin halvalla pääse: filmin kehitys ja paperikuvat saattavat maksaa 20 euroa.
Itse skannaan negatiivit filmiskannerilla digitaalisiksi tiedostoiksi ja teetän haluamistani kuvista paperikuvat samaan tapaan kuin digikameralla otetuista kuvista.
Onko skanneri nimenomaan negatviivien skannaamista varten? Minkä hintaisia ovat?
Masa, filmin skannaukseen sopivalla skannerilla voi skannata sekä negatiiveja että positiiveja (dia-filmi). Kaupoista löytyy sekä dedikoituja filmiskannereita (esimerkiksi Plustekin kinofilmiskannerit) että tasoskannereita, joilla voi skannata kuvien ja dokumenttien lisäksi filmiä. Minulla on käytössäni Epson V700-tasoskanneri, joka on keskimääräistä kalliimpi tasoskanneri. Halvimmat filminskannaukseen kykenevät tasoskannerit (Epson V500 ja Canon 9000F) maksavat hieman yli 200 euroa. Kalleimmat tasoskannerit maksavat 500-600 euroa. Kinofilmiskannerit, esimerkiksi mainittu Plustek, maksavat muutamia satasia. Kaikkien näiden skannereiden mukana tulee tarvittavat ohjelmistot Windowsille ja Mac OS X:lle. Netistä löytyy paljon eri skannereiden vertailuja ja testiartikkeleita. Canonin 9000F:ää olen kuullut kehuttavan. Se on melko uusi malli.
Kiitoksia tiedoista. Ostin kirpparilta vanhan Yashica kameran, ja ajattelin teettää kuvia, mutta nykyhinnoilla tämä itse kehitys ja skannaus näköjään tulisi opetella. Ehkä jonain päivänä teen satsauksen.
heeippahei.
tiedätkö millä prosessilla tulisi kehittää 120mm filmejä vai onko se sama?
olen jotenkin aivan sekaisin teknikoissa
alisa, filmin koolla ei ole merkitystä prosessia valitessa (tankit ja muut välineet saattavat vaihdella filmikoon mukaan). Ainoa tieto, mitä tarvitset, on filmin tyyppi: mustavalkoinen, C-41 (negatiivifilmi, print film) vai E-6 (positiivifilmi, dia, slide film). Kino- ja keskikoon värinegatiivit kehitetään täsmälleen samalla tavalla. Minä kehitän monesti samalla kertaa, samassa tankissa esimerkiksi kaksi kinovärinegaa ja yhden keskikoon värinegan. Näin säästän aikaa ja energiaa, kun ei tarvitse lämmitellä kemioita yhtä filmiä varten.
Hei! olen aikeissa kehittää kuvaamiani filmirullia työpaikan pimiössä. Olen kuvannut Fujicolor superia xtra400 filmiä aika paljonkin. Mistä tiedän oikeat kehitys/kiinnitysajat sekä lämpötilat filmilleni ?
kehitteenä näyttäisi olevan Ilford ID-11
Kiinnitteenä näyttäisi olevan Ilford Hypam
Markus, värifilmejä ei voi (kannata) kehittää mustavalkokehitteillä. Värinegatiivifilmit vaativat C-41-kehitteet ja muut liemet, diafilmit vaativat E-6-kehitteet ja -liemet. Mustavalkokehitteillä (kuten Ilofrd ID-11) värifilmeistä tulee huonoja mustavalkofilmejä. Ei kannata. Jos haluat käyttää Ilford ID-11-kehitettä, suosittelen kuvaamaan mustavalkofilmiä. Laitahan tilaukseen Tetenalin tai Rollei Digibasen litrainen C-41-kitti niin pääset noiden Superioiden kanssa liikkeelle. Yhdellä litran kitillä kehittää 12-20 värifilmiä. Negatiiviprosessin liemet (C-41) ovat selvästi halvempia kuin diaprosessin (E-6).
Värifilmejä kehittäessä käytettään samoja kehitys-, valkaisu- ja kiinnitysaikoja kaikille filmityypeille nopeudesta tai valmistajasta riippumatta. Aikoja muuttamalla voidaan hienosäätää prosessia, mutta periaatteessa kaikki filmit menee samalla ajalla. Liemiä käytettäessä uudelleen on kemioiden väsymistä kompensoitava lisäämällä aikoja. Tetenalin ohjeet ovat ainakin kattavalta näiltä osin. Muille kehitekiteille (Rollei, Fuji, jne.) löytyy ohjeita netistä.
Paketista sekoitetulla Tetenal-/Rollei-kitillä värikehitysaika on 3 minuuttia 15 sekuntia. Valkaisu- ja kiinnitysajat (tai valkaisukiinnitysajat) löytyvät kummankin kitin ohjeista.
Mitenpäin tuo nyt sitten säästää verrattuna vaikka kuvapulssin hintaan.
http://kuvapulssi.fi/valokuva.htm
Jos valokuvan hinnaksi tulee yli euro…. Vai enkö nyt tajua jotakin.
erkki, kokonaisen filmirullan hinnaksi (filmin kehitys negatiiviksi) tulee kotona tehdessä alle 1,5€. Kemioista riippuen jopa vähemmän. Tuolla hinnalla saa kehitettyä siis jopa 36 kuvaa, jos kyse on normaalista kinofilmistä. Paperille kuvat (“vedostus”) saa skannauksen jälkeen noin 10 sentillä kappale — ihan kuin minkä tahansa digikuvan.
Helpompaa voi tietenkin olla lähettää (kino)filmi jonkun pikakuvafirman pilattavaksi, mutta laatua ja tasoa pystyy kontrolloimaan paremmin tekemällä itse, koska skannaaminen vie aikaa. Kuka arvostaa ja mitä.
Kotona kehittäminen + skannaaminen + erikseen paperille tilaaminen tuo huomattavia etuja, jos kuvaa keskikoon filmiä (tai vielä suurempia formaatteja). Todella harvassa firmassa pystyy kehityttämään keskikoon filmiä ja vielä harvemmassa saa keskikoon filmistä paperivedoksia (joiden hinnat ovat luokkaa euro per kuva).
Ja ainahan on mahdollista hankkia täydellinen pimiö ja vedostaa värikuvat suoraan negatiiveista.
Ihan alkuun kiitoksia hyvistä ohjeista. Olen vastikään keskarikoon filkkarin hankkinut ja kun tuo kehittäminen/skannaaminen maksaa melkoisesti niissä harvoissa paikoissa jotka sitä tekevät, niin olen kiinnostunut itse kehittelemään filmejä. Tässä saattaa nyt olla pari ihan tyhmääkin kysymystä, mutta kysyn silti :)
Eli ymmärrän kyllä että tuo kehitys pitää tehdä pimiössä, mutta tarviiko sen olla täysin pimeä? täydellisellä pimeydellä tarkoitan, että onko se jotain elokuvien huuhaata, kun niissä mielestäni siellä palaa himmeä punainen valo? Kaiken tuon tekeminen täydellisessä pimeydessä kun tuntuu jokseenkin haastavalta ja siltä että eipä aikaakaan kun kemikaalit kaatuilevat lattioille :) Entä miten tuon ajan mittaamisen voi suorittaa täysin pimeässä?
Miten tuon kemikaalin kulumisen huomaa? värit haalistuvat? Tarkoitan että jos olen kehittänyt vaikkapa 12 rullaa samoilla litkuilla, niin käykö jossain kohtaa niin että rulla menee piloille jos on saita ja yrittää kehittää liikaa samoilla aineilla? vai alkaako se pienillä muutoksilla jotka huomaa kuvista?
ja sitten ehkä hölmöin kysymys. Tuleeko esim. tuon linkkaamasi setin mukana jokin kehityspurkki tai vastaava johon filmi tungetaan, vai voiko siis ottaa vain jonkun kipon, tunkea se filmi sinne (pimeässä) ja sitten kaadella päälle noita aineita ohjeiden mukaan?
Itse kehittäminen ja skannaaminen kannattaa myös muun kuin rahan vuoksi! Se on (yleensä) hauskaa puuhaa. :)
Minulla ei ole pimiötä, joten et siis tarvitse sinäkään, jos vain kehität filmit. Pimiö (eli täysin pimeä huone, mahdollisella (punaisella) pimiölampulla varustettuna) tarvitaan vain, jos negatiiveista halutaan tehdä paperivedoksia.
Filmiä kehittäessä tarvitaan silti hetkellisesti täysin pimeä tila, joko täysin pimennetty huone tai pimiöpussi. Pimeällä huoneella tarkoitan oikeasti pimeää huonetta. Siellä ei saa olla lattialämmityksen ohjauksen merkkivaloja, kellon taustavaloa tai valonkajastusta ovenraosta. Itse kehitän filmit kylpyhuoneessa. Pimeänä tilana käytän nykyään pimiöpussia. Täysin pimeässä ei tarvitse kuitenkaan työskennellä. Kunhan filmi on purkissa ja purkki on tiiviisti kiinni, voi valot laittaa päälle.
Kemikaalien kulumisen huomaa parhaiten filmeistä. “Väsyneillä” kemikaaleilla värit alkavat joko haalistumaan tai vääristymään. Samoin ongelmia saattaa tulla kontrastin tai muuten vain kehityksen onnistumisen kanssa. Jos siis olet esimerkiksi kehittänyt 12 filmiä 12-16 filmin kemiasatsilla ja kemiat ovat olleet jo jonkin aikaa käytössä, ottaisin sinuna käyttöön uudet kemiat ellei kyseessä ole hälläväliä-rulla. Pilalle mennyttä filmiä ei voi pelastaa jälkikäteen.
Filmin kehittämiseen tarvitaan kehityspurkki, joka koostuu itse purkista, välikannesta, kannesta ja spiraalista (ja mahdollisesta keskiputkesta). Se pitää ostaa erikseen. Halvimmat maksavat pari kymppiä, käytettynäkin näitä löytyy. Kehityspurkkeja on sekä muovisia että metallisia ja niitä on myös eri kokoja. Jos kuvaat keskikoon filmiä, osta siis purkki, joka taipuu keskikoon filmille. Muovisissa purkeissa spiraalit yleensä sopivat useammalle filmikoolle. Filmin pujotusta spiraalille ja purkin sulkemista valotiiviiksi kannattaa harjoitella kunnolla ennen ensimmäistä oikeaa koitosta. Voit harjotiella ensin valot päälla ja silmät auki (käytä testifilmiä, se menee pilalle heti kun valo osuu filmiin), kokeile sen jälkeen silmät kiinni ja lopuksi täysin pimeässä. Muutaman harjoituskerran jälkeen sen pitäisi onnistua hyvin. Itsekin välillä taistelen hankalien tapausten kanssa, vaikka olen tehnyt tuon kymmeniä kertoja.
Pimiöpurkin spiraalin ja testirullan näet toisessa postauksessani: http://sippingdesigns.com/2010/01/developing-black-and-white-film-at-home/
Youtubesta löytyy hyviä ohjevideoita siitä, miten filmi pujotetaan spiraalille. Tässä esimerkiksi ohje keskikoon filmin pujottamisesta Patersonin/AP:n spiraalille: http://www.youtube.com/watch?v=6cD8eP8kjdo ja tässä puolestaan metallispiraalille: http://www.youtube.com/watch?v=5VsdeNBm_50
Kiitos hyvästä ja selkeästä ohjeesta. Noissa colortecin ohjeissa oli muutamia epäselviäkohtia, mutta tästä sain vastaukset. Yhtä juttua jäin miettimään: onko kehite ainoa kemikaali joka väsyy, vai pitäisikö blixin ja stabin aikoja myös pidentää 4 rullan jälkeen?
jari, anteeksi myöhäisestä vastauksesta. Hyvä, että ohjeista oli apua Colortecin kemioiden kanssa. Blix väsyy yhtälailla, kuten kehitekin. Muistaakseni Colortecin ohjeissa kerrotaan, miten blix-aikaa pitää pidentää käyttökertojen lisääntyessä. Stabista en ole ihan varma, kun Tetenalia tuli käytettyä vain parin litran verran. Mutta jos kompensaatiota pitää tehdä, kertoo Colortecin ohje senkin.
Nyt vasta löysin tämän ohjeen. Kätevää, olenkin miettinyt, että pitäisi alkaa kehittää negat itse.
Mervi, kirjoituksen lisäksi kannattaa lukaista nuo kommentit & vastaukset läpi, niissä on jonkin verran täydentäviä ja korjaavia ohjeita.
Itse luovuin loppusyksystä väriprosessin pyörittämisestä. Jätin kaappiin vain muutamia rullia värinegaa, jotka aion kehityttää muualla. Mustavalkofilmit kehitän jatkossakin itse. Molemmat tietenkin skannaan myös itse.